Bernerin raideliikenteen uudistamishanke etenee: Kaikki toimijat samalle viivalle

Tasavallan presidentti on vahvistanut uuden raideliikennelain. Raideliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksella parannetaan rautatiemarkkinoiden toimivuutta ja pannaan kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin neljäs rautatiepaketti. Laki korvaa voimassa olevan rautatielain ja kaupunkiraideliikenteestä annetun lain.

Laki tulee voimaan 1.1.2019 lukuun ottamatta rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevia säännöksiä, joita aletaan soveltaa 16.6.2019.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan uusi laki luo edellytykset raideliikenteen kehittymiselle.

– Lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on lisätä raideliikenteen houkuttelevuutta ja kasvattaa matkustajamääriä. Tämä on välttämätöntä muun muassa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, ministeri Berner toteaa.

Lailla säädetään tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa kotimaan henkilöliikenteessä. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jatkossa kaikille rautatieyrityksille turvataan yhtäläiset edellytykset saada ratakapasiteettia kotimaan henkilöliikenteen harjoittamista varten ja saada sen mukainen oikeus käyttää rataverkkoa.

Jo aikaisemmin on säädetty unionilainsäädännön edellyttämällä tavalla tasapuolisista edellytyksistä käyttää rataverkkoa tavaraliikenteen ja EU:n sisäisen kansainvälisen henkilöliikenteen harjoittamiseen.

Toimivaltaisen viranomaisen tulee suorahankinnan sijasta kilpailuttaa rautateiden henkilöliikenteen julkisen palveluvelvoitteen sisältävät uudet sopimusjärjestelyt viimeistään joulukuusta 2023 lähtien. Säännökset sisältävät joitakin poikkeamismahdollisuuksia. Ennen 3.12.2019 tehdyt julkisen palveluvelvoitteen sisältävät sopimusjärjestelyt voivat olla voimassa siihen asti, kun niistä on sovittu.

Rautatieliikenteen harjoittajat voivat jatkossa hakea yhtenäistä turvallisuustodistusta ja kalustoyksikön markkinoillesaattamislupaa joko Liikenne- ja viestintävirastolta tai EU:n rautatievirastolta, jos näitä lupia haetaan vain Suomen rataverkolla tapahtuvaa liikennettä varten. EU-virastolta näitä lupia on haettava, jos lupia haetaan useamman jäsenvaltion alueella tapahtuvaa liikennettä varten.

Yksityisraiteen haltija voi valita EU-sääntelyyn perustuvan turvallisuusluvan sijasta kevyemmän ilmoitusmenettelyn. Lisäksi yksityisraiteiden kalusto voidaan ottaa käyttöön EU-sääntelyä kevyemmällä käyttöönottoluvalla.

VR-Yhtymä Oy:n ja merisatamaraiteiden haltijoiden on kuitenkin haettava jatkossakin turvallisuuslupaa Liikenne- ja viestintävirastolta, koska näiden hallinnoimat yksityisraiteet komissio on katsonut strategisesti merkittäviksi yksityisraiteiksi Suomessa.

Lakiin sisältyy myös paikantamista koskeva velvoite. Sijaintia koskevaa tietoa voidaan tarvita esimerkiksi liikenteen ohjauksessa ja hallinnassa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

2 KOMMENTIT

  1. Olisikohan Suomella itsellä taitoa hoitaa rataliikenteensä? Vastausta etsiessa tulee mieleen Nokia, joka oli vuosituhannen alun maailman edistyneimpiä ja suurimpia yrityksiä. Luulisi vielä olevan koulutettua väkeä Suomessa, vaikka kato on ollut suuri.

    2000 luvulta alkoivat sellaiset hallitukset, jotka vähät välittivät suomalaisista ja myivät parasta kansalliomaisuutta ulkomaille omien etujensa hyväksi ja leikkasivat koulutuksesta. Samaan aikaan Nokian johto mädättyi nynysanalla kuvattuna. Johtoon pääsi suosikkeja eikä osaajia.
    Suomen rautatiet toimisivat erinomaisesti suomalaistenkin hallinnassa, jos johtoon valittaisiin pätevyyden perusteella eikä poliittisin perustein. Eduskunnan pitäisi pysyä lakeja varoen säätävänä laitoksena, eikä seota tuotantotalouteen ja ihmisten elämään.