Poliisin kyberkeskuksen uusi päällikkö muistuttaa: ”Kyberrikollisuus löytää jatkuvasti uusia muotoja, joihin kaikkien tulee varautua”

Lokakuussa vietetään Euroopan kyberturvallisuuskuukautta. Kuukauden aikana järjestettävien tapahtumien ja kampanjoiden avulla halutaan kiinnittää Euroopan laajuisesti huomiota internetin turvalliseen käyttöön ja lisätä yksittäisten internetin käyttäjien ja yritysten tietoisuutta verkkoturvallisuudesta. Keskusrikospoliisi osallistuu kyberturvallisuuskuukauteen julkaisemalla lokakuun ajan tietopaketteja internetin turvallisuuteen liittyen.

– Jokaisen netinkäyttäjän tulee varautua siihen, että verkkoviestintä ei ole aina täysin turvallista. Vaikka kyberrikollisuus on yhä monimuotoisempaa, muutamalla perustoimenpiteellä pääsee hyvään alkuun: huolehdi tietokoneen tietoturvasta, käyttäjätunnuksista ja salasanoista ja mieti mitä tietoja annat itsestäsi internetissä, muistuttaa Poliisin kyberkeskuksen uusi päällikkö, rikostarkastaja Mikko Rauhamaa.

Rauhamaa aloitti 1.9.2019 Poliisin kyberkeskuksen päällikkönä. Rauhamaa tekee ensimmäisen julkisen esiintymisensä uutena päällikkönä 2.–3.10. Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Cyber Security Nordic -messuilla. Uusi päällikkö tuo poliisinäkökulmaa kyberturvallisuuden ilmiöihin paneelikeskustelussa ”Case Kokemäki – yhden kyberhyökkäyksen anatomia”.

– Kyberrikollisuus on nopeasti kasvava ala, jota on entistä tärkeämpää ennakoida sekä varautua, suojautua ja reagoida siihen, Rauhamaa toteaa.

Rauhamaa itse pitää tärkeänä sitä, että kyberturvallisuuteen liittyviä aiheita pyritään pitämään jatkuvasti yllä julkisuudessa, jotta ihmiset tiedostavat myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit.

– Nostamme kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä koko lokakuun ajan esiin muun muassa Keskusrikospoliisin sosiaalisen median kanavissa. Tämänviikkoisilla Cyber Security Nordic -messuilla taas kohtaamme useiden yritysten edustajia, joille tuomme poliisin näkökulmaa kyberturvallisuuteen liittyen, Rauhamaa mainitsee.

Kyberrikostorjunnan tärkeys korostuu tulevina vuosina. Rikollisuus löytää jatkuvasti uusia muotoja, ja kehittyy teknologian mukana.

– Kyberrikollisuus on alati muuttuva ja kehittyvä ala. Kaikki uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaisia hyökkäyksiä ja rikoksia, joten varautuminen on ensisijaisen tärkeää – olipa kyseessä sitten yksityishenkilö tai yritys, Rauhamaa muistuttaa.

Poliisin kyberrikostorjuntakeskus perustettiin vuonna 2015 ja on siitä lähtien kasvanut voimakkaasti. Tällä hetkellä keskuksessa on noin 80 työntekijää, jotka edustavat asiantuntemusta kyberrikostorjunnan eri alueilta.

Kyberkeskus palvelee valtakunnallisesti koko poliisihallintoa ja tekee laajaa yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keskuksen vastuulla on myös seurata teknologian ja verkkorikosilmiöiden kehitystä, kehittää rikosten ehkäisymenetelmiä sekä kouluttaa poliiseja torjumaan kyberrikollisuutta.

Lähde: KRP

2 KOMMENTIT

  1. Poliisi voisi opetella lukemaan, varsinkin otsikoiden kanssa näyttää olevan ymmärtämisvaikeuksia

    Kaikki kiihottamistuomiot kansanryhmää vastaa ovat oikeusmurhia

    Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan on säädetty otsikon alla ( rikoslain 11 luvun otsikko):

    ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaa”..

    Rikoslaki 11 luku

    Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

    Tuota on siten tulkittavat, että vain sellainen kiihotus kansanryhmää vastaan kiihottaminen on rikoslain mukaista kiihottamista, joka täyttää myös ”sotarikoksen taikka rikoksen ihmisyyttä vastaan” määritelmän. Sellaisia ei Suomessa ole tapahtunut, joten kaikki kansanryhmää vastaan kiihottamistuomiot ovat oikeusmurhia. Tuomioistuimet ovat tulkinneet lakia väärin.

    Tulkinnassa on otettava ERITYISESTI huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta

    Kotimaisten kielten keskus on kertonut otsikoista näin:

    Otsikot ojennukseen

    Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä

    tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy

    myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti

    yleiskuvan jutusta.

    http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2483

    KKO:2014:7

    17. Rikoslain 3 luvun 1 §:n esitöiden mukaan

    rikosoikeudellinen «laillisuusperiaate» tarkoittaa muun muassa sitä,

    ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa mennä lain

    kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia

    analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa

    lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridis-teknisestä merkityksestä.

    Lainsäätäjän käyttämät käsitteet, niin kuin myös konkreettisen

    tapauksen ja abstraktin oikeusnormin vastaavuuden toteaminen,

    edellyttävät soveltamistilanteessa lainkäyttäjän tulkintaa.

    Laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan

    laintulkinnan toteutuminen (HE 44/2002 vp s. 29 ja 34).

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140007?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    KKO:2004:109

    16
    Lainsäädännössä käytetyt käsitteet on yleensä, ellei niitä erikseen ole
    laissa määritelty, ymmärrettävä siinä merkityksessä, mikä niillä on
    yleisessä kielenkäytössä.

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040109?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laillisuusperiaate

    Yleiskielen meritykset löytyy sanakirjasta

    Rikoksella ihmisyyttä vastaan tarkoitetaan vain erittäin erittäin vakavia rikoksia.

    Rikos ihmisyyttä vastaan on määritelty mm. Wikipediassa näin:

    Rikos ihmisyyttä vastaan on

    laajamittainen ja järjestelmällinen siviiliväestöön kohdistuva

    hyökkäys, johon liittyy Suomen lain määritelmän mukaan surmaamista, orjuuttamista, ihmiskauppaa, kidutusta, vahingoittamista, väestön tuhoamista, karkottamista tai pakkosiirtoa, kansainvälisen oikeuden vastaista vangitsemista, raiskaamista tai muuta seksuaalista väkivaltaa, pakottamista prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon, rotuerottelua, tai jonkin ryhmän tai yhteisön vainoa poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai niihin rinnastettavasti.[1] Rikos

    on lisäksi törkeä, jos se kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä, tai se

    tehdään erityisen raa’asti, julmasti, nöyryyttävästi,

    suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti.[1]

    Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen vanhentumaton rikos. Käsitteen määritelmä ei ole vakiintunut, ja eri tuomioistuimet ovat käyttäneet käsitteestä hiukan erilaisia määritelmiä.[2]

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ihmisyytt%C3%A4_vastaan

    Tulkinnassa

    on otettava huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta, mikäli asia

    on tulkinnanvarainen, niin tällöin asiaa on tulkittava

    perustuslakimyönteisesti:

    Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):

    Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain

    tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien

    tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa

    ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua

    perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta

    https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025

  2. Thanks for finally writing about >Poliisin kyberkeskuksen uusi päällikkö muistuttaa: ”Kyberrikollisuus löytää jatkuvasti uusia muotoja, joihin kaikkien tulee varautua” | Nettiuutiset.fi <Liked it!

Kirjoita kommentti

Please enter your comment!
Please enter your name here